Kuinka internet on vaikuttanut koronavirushysteriaan?
Tuore vuosikymmen ja vuosi 2020 sai ikävän alun, kun koko maailmaan alkoi kantautua tietoa Aasiassa mylläävästä superviruksesta, joka tartuttaa ihmisiä valon nopeudella. Heti tämä ei saanut ihmisissä sen kummempaa pelkoa aikaiseksi, vaan koronaviruksen vaikutukset näkyivät internetissä lähinnä suurena määränä korona-aiheisia meemejä. Vaikka kaikkein pelokkaimmat alkoivat jo alkuvaiheessa ennustamaan kansainvälisen ongelman uhkaa, ei siihen tällöin vielä suhtauduttu kovinkaan realistisesti. Maailmalla ollaan viime vuosina koettu useampiakin viruspandemioita, ja ennen tätä ne ovat aina tapahtuneet jossain kaukana, kuten Afrikan tai etelä-Amerikan maissa. Tällöin ne eivät ole aiheuttaneet eurooppalaisille sen suurempaa uhkaa, eivätkä ne ole juurikaan vaikuttaneet elämäämme.
Koronavirus on kuitenkin erilainen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kyseessä on virus, joka nauttii kylmästä, eikä juurikaan pärjää lämpimissä maissa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi huonosta hygieniasta kärsivät kehitysmaat ovat suurelta osin turvassa virukselta – muutamia yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta. Toisaalta tämä kuitenkin asettaa sekä Euroopan että Yhdysvallat aivan ennen näkemättömään tilanteeseen, jossa virus leviää ehkä laajemmin ja nopeammin kuin koskaan ennen. Sen jälkeen kun koronavirus levisi (luultavasti) aasialaisten turistien mukana Euroopan mantereelle, lähti se nopeasti leviämään ympäri maailmaa vauhdilla, joka on lähes mahdoton pysäyttää.
Koronaviruksen oireet eivät onneksi suuressa osassa tapauksia ole vaarallisia
Vaikka mediassa on suuresti lietsottu koronavirusta ja peloteltu ihmisiä, ei koronavirus onneksi ole varsinainen kansainvälinen uhka, ainakaan siinä määrin, kuin mahdollisesti esitetään. Vaikka tällä hetkellä koronaviruksen arvioidaankin leviävän jopa 70 prosenttiin maapallon väestöstä, on se suurimmalla osalla täysin oireeton. Muutoinkin oireet muistuttavat suurelta osalta influenssaa tai flunssaa. Tämä on osaltaan viivästyttänyt tartuntojen toteamista, sillä usein sairastunut ei ole edes tietoinen sairastumisestaan.
Vain muutamalla prosentilla sairastuminen johtaa vakavampiin hengitystieoireisiin ja jopa hengityskoneeseen joutumiseen, ja heistäkin vain pieni osa kuolee viruksen vuoksi. Kuolleista enimmäkseen kaikki ovat olleet riskiryhmässä olleita vanhuksia, joilla on ollut myös perussairauksia. Tällaisessa tilanteessa mikä tahansa muu virus tai sairaus voi olla tappava. Jos koronaviruksen oireita verrataan esimerkiksi ebolaan tai zika-virukseen, voidaan nopeasti todeta, ettei kyseessä ole kuitenkaan yhtä ikävä vaiva, sillä monen kohdalla virus häviää itsestään tietyn ajan kuluessa lievien oireiden myötä.
Internet aiheuttaa joukkohysteriaa
Urheilukaudet kaikilta suurilta liigoilta peruttu, julkiset tapahtumat kielletty, ulkona liikkuminen kielletty, koulut ja työpaikat kiinni, ihmiset hamstraavat tavaroita kaupasta… Tuskin kukaan olisi osannut ennustaa modernien länsimaiden kokevan vastaavaa kolausta. Vaikka Ecco kengät onneksi saakin ostettua netistä, eikä muistakaan tarvikkeista ole pulaa, on koronavirushysteria päässyt valloilleen jopa suurempana kuin itse virus. Suurena tekijänä tässä on tietysti ollut internet ja sen tarjoama tietotulva. Kun tietoa ja uutisia koronasta puskee joka tuutista, on luonnollista, että ihmisiä alkaa pelottaa.
Kun itsesuojeluvaisto ottaa roolinsa, ei ihmisen tekemisissä aina välttämättä ole järkeä. Onko internet sitten paisutellut asiaa ja saanut viruksen kuulostamaan pahemmalta, kuin tilanne itse asiassa onkaan? Simppeli vastaus kuuluu: kyllä. Vaikka kyseessä onkin kieltämättä harvinaisen nopeasti kansainväliseksi pandemiaksi ja kansallisiksi epidemioiksi julistettu virus, ei tilanne todennäköisesti ole kuitenkaan niin vaarallinen, kuin mitä media usein antaa ymmärtää.
