Internetin uhat ja tietoturva
Erilaiset yksityisyyteen, tietojen kalasteluun ja taloudellisiin riskeihin liittyvät uhat ovat aina olleet läsnä Internetissä, mutta kehittyneet ohjelmat ja valmiiden murtotyökalujen saatavuus on lisännyt tietomurtojen määrää merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Verkkomurrot ovat nykyään normaali osa verkon käyttöä. Ne kuitenkin harvemmin koskettavat yksityistä käyttäjää, sillä suuret operaatiot vaativat aikaa sekä rahaa ja tällöin myös kohteen on oltava tarpeeksi houkutteleva, jotta siihen on järkevää panostaa resursseja.
Yksityinen netin käyttäjä voi kuitenkin joutua huijauksen kohteeksi, vuotaa luottokortti- tai pankkitietonsa tietämättään ulkopuoliselle tai ladata vahingossa haittaohjelmia tai viruksia koneelleen, jotka voivat pahimmillaan poistaa tiedostoja pysyvästi tai muuten vahingoittaa käyttöjärjestelmää. Näitä uhkia torjutaan eri ohjelmistojen avulla, joita tuottavat tietoturvaan erikoistuneet yritykset, kuten Norton, Symantec, Panda ja F-Secure.
Internetin käyttöön liittyviä uhkia
Käyttäjän vakoilu
Kuvankaappaus- ja vakoiluohjelmat sekä niin sanotut key-loggerit, jotka tallettavat kaikki painetut näppäimet, toimivat salaa taustalla ja haittaohjelma ei välttämättä näy tehtävälistassa tai se on naamioitu harmittomaksi prosessiksi. Näiltä voi välttyä lataamalla ohjelmat vain luotettavista lähteistä ja välttämällä avaamasta tuntemattomia liitetiedostoja, varsinkin jos niiden alkuperä on epämääräinen.
Vakoiluohjelmia käytetään kalastelemaan salasanoja, pankkitietoja tai vaikkapa seuraamaan nettipokeria pelaavan kortteja reaaliaikaisesti häntä vastaan pelattaessa. Tämän tyyppinen vakoilu on kuitenkin yleensä kohdistettu tiettyyn tarkasti valikoituun kohteeseen ja satunnainen käyttäjä on kohtuullisen turvassa urkinnalta.
Freemium ja ilmaisohjelmat
Freemium on ollut osa ohjelmien levitystä kauan, mutta varsinaisena ilmiönä se on tullut esiin vasta älypuhelimien sovellusten ja pelien yhteydessä. Käytännössä freemium nimikkeen alla jaetut sovellukset tai pelit ovat ilmaises
ti asennettavissa ja käytettävissä sellaisenaan, mutta houkuttelevista lisäkilkkeistä tai lukituista ominaisuuksista joutuu maksamaan. Usein tämä maksullisuus on peitetty jollain tapaa sovellusta asennettaessa, jotta syntyy mielikuva ilmaisuudesta. Vaikka freemium on täysin luvallinen keino myydä sisältöä, tämän tyyppisiä sovelluksia käytettäessä on aina syytä tutkia millä ehdoilla ilmaisen version saa käyttöönsä ja mitä todellinen käyttö voi tulla maksamaan.
Bloatware
Täysin ilmaisten ja esimerkiksi avoimeen lähdekoodiin pohjautuvien sovellusten ohella on paljon ”ilmaisohjelmia”, joiden mukana tulee liuta lisukkeita automaattisesti asennettuna, jollei niitä erikseen poista asennusvaiheessa. Ohjelmien lisukkeet ovat harmittomia itsessään, mutta ne voivat hidastaa koneen toimintaa, näyttää mainoksia tai muuttaa selaimen tai hakukoneen toimintaa tavalla, joka vääristää hakutuloksia. Tämän tyyppisiä ohjelmia kutsutaan yleisesti nimellä bloatware, joka voi tarkoittaa myös sovellusta, jonka päivitetty versio tuo mukanaan turhan paljon ylimääräisiä ominaisuuksia, joista on vähän hyötyä ja ne hidastavat tai muuten vaikeuttavat ohjelman käyttämistä.
Tapoja torjua Internet-uhkia
Tietoturvaohjelmistoja ja tapoja suojata tietoliikenne ja paikallinen käyttöjärjestelmä on sadoittain. Kaikki kuitenkin toimivat pääpiirteittäin samoilla periaatteilla. Erovaisuuksia on hinnan, palveluiden, ominaisuuksien ja monien muiden tekijöiden suhteen.
Tapoja suojautua
- Palomuuri, jonka avulla tietoliikennettä voi rajoittaa
- Virustorjunta, joka analysoi tiedostoja vertaamalla sen sisältöä olemassa olevaan tietokantaan jo löydetyistä viruksista ja estää niiden ajamisen, jos uhka löytyy
- Tietoturvaohjelmistot, joilla paikallistetaan ja torjutaan muun muassa erilaisten haittaohjelmien, mainosohjelmien ja urkintasivustojen toimintaa
Tunnettuja tietoturvaohjelmistoja
- F-Secure Internet Security
- Norton Internet Security
- Avast Antivirus
- Microsoft Windows Defender
- Malwarebytes Anti-Malware
