Näin pääset nettiin

Laajakaista on jokaisen oikeus

Laajakaista on nykyään merkitty lakiin perusoikeudeksi. Laki takaa, että

jokaiseen asuttuun asuntoon tulee olla mahdollisuus saada kohtuuhintainen ja riittävän nopea laajakaistayhteys, joka on riittävä normaaliin nettikäyttöön. Kiinteä nettiyhteys on aina päällä ja se perustuu kuukausimaksuun ja siirrettävän tiedon määrä on yleensä rajatonta kulloisenkin yhteysnopeuden puitteissa.

Kuluttajille on tarjolla joko kaapelimodeemi tai ADSL-yhteys, joka käyttää puhelinverkkoa. Suurkaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Tampere ja monet pienemmätkin keskustat ovat rakentaneet jo useille alueilla huippunopeita valokuituliittymiä, jotka mahdollistavat esimerkiksi HD-tasoisen kuvan striimauksen ilman katkoksia usealle eri laitteelle samanaikaisesti.

WLAN eli Wi-Fi

WLAN eli wireless local area network on sanojensa mukaiseste langaton tapa yhdistää lähiverkkoja toisiinsa. Wi-Fi on vastaavasti lisensoitu termi WLAN-verkolle, joka täyttää tietyt tekniset kriteerit. Tuotteen tukiessa Wi-Fiä, kuluttaja voi näin varmistua sen yhteensopivuudesta ja toimivuudesta kaikkien samat standardit täyttävien laitteiden kanssa. Langaton verkko on kotitalouksien yleisin tapa jakaa nettiyhteys usean eri laitteen kesken ja lähes kaikista uusista kannettavista tietokoneista löytyy mahdollisuus hyödyntää langatonta verkkoa.

Yritykset, kauppakeskukset, kahvilat ja kaupunkien keskustat ovat täynnä ilmaisia tai asiakkaille tarkoitettuja Wi-Fi -verkkoja, joihin on helppo liittyä eri laitteilla. Yhteys voi olla kuitenkin suojaamaton ja verkon käytölle on saatettu asettaa rajoituksia, joka on syytä ottaa huomioon.

Kaapeliverkko kattaa lähes koko Suomen

Suurin osa suomalaisista kaupungeista tarjoaa kaapeliverkon, johon yli puolet kaikista asunnoista pystyy liittymään. Kaapeliverkko mahdollistaa useiden ilmaisten ja maksullisten televisiokanavien katselemisen sekä maksullisen tietoliikenteen tätä varten tarkoitetun kaapelimodeemin avulla. Palveluita tuottavat ja tarjoavat paikalliset puhelinoperaattorit tai valtakunnalliset operaattorit, kuten Elisa, DNA Welho, Telia tai Pohjanmaalla toimiva Anvia.

Internet-yhteydet pähkinänkuoressa

Kaapelimodeemi

Toimii kaapeliverkossa ja yleiset liittymien latausnopeudet riippuen palveluntarjoajasta liikkuvat välillä 10MBps – 100MBps. Ulospäin suuntautuva tietoliikenne on huomattavasti hitaampi, käytännössä kymmenesosa latausnopeudesta.

ADSL-liittymä

Puhelinverkon kautta toimiva ADSL on kaapelimodeemiyhteyttä hitaampi ja johtuen vanhakantaisesta järjestelmästä ja lakiteknisistä seikoista, hinta on jonkin verran korkeampi. Etuna ADSL-Internet toimii kaikkialla, mistä löytyy perinteinen puhelinliittymä.

Mobiililaajakaista

Usein USB-liitäntäisen nettitikun, eli tuttavallisemmin mokkulan avulla toteutettu mobiililaajakaista kotiin ja kannettavaa tietokonetta varten on monelle paljon liikkuvalle ainoa nettiliittymä. Peruskäyttöön nopeudet riittävät mainiosti ja hinnat ovat kohtuulliset. Suurin osa mobiililaajakaistaliittymistä ei sovellu raskaaseen jatkuvaan nettiliikenteeseen, mutta tekniikkaa parannetaan kaiken aikaa ja parhaimmillaan 4G-verkossa ylletään jopa 240MBit/s nopeuteen.

Puhelinliittymien datayhteydet

Älypuhelinten liittymien yhteydessä tulee palvelupaketista riippuen aina jonkin tasoinen nettiliittymä, joka käyttää samaa teknologiaa kuin mobiililaajakaista. Erillistä mokkulaa ei tarvita vaan tarvittava teknologia löytyy kännykästä itsestään. Internet-käyttö on nykyään lähes kaikissa liittymissä rajatonta. Poikkeuksena ovat datayhteydet ulkomailla, jolloin tietoliikenteeseen on voitu asettaa rajoituksia ja ylimenevästä osuudesta joutuu maksamaan erikseen.

Valokuituverkko

Gigabitin nopeuksiin yltävä valokuituverkko on ollut tarjolla yrityksille jo yli kymmenen vuotta. 2010-luvun alussa tämä Internet-teknologia lähti leviämään toden teolla myös kotitalouksiin hintojen laskiessa. Vanhoihin rakennuksiin valokuituverkon päivittäminen joka asuntoon erikseen ei yleensä ole mahdollista tai se on liian kallista ollakseen järkevä investointi. Tällöin hyödynnetään usein olemassa olevaa kupariverkkoa viimeisellä etapilla talon jakamon ja asuntojen välillä.